BLOGI Asko Myllymäki: "Empatiasta ja inhimillisyydestä johtamisen megatrendi" - Kasvupolut

Empa­tiasta ja inhi­mil­li­syy­destä johta­misen megat­rendi

Yhteis­kunta ei avaudu halli­tuksen päätök­sellä, eikä talous ala ”rullaa­maan” päämi­nis­terin käskystä. Talous­e­lämä, kuten muukin elämä, elää ihmisten toiminnan kautta.

Empa­tialla on valtava voima ja sen merki­tystä vähä­tel­lään johta­misen ja stra­te­gian näkö­kul­masta usein. Ihminen, joka pelkää — mistä syystä tahansa — ei ole tuot­tava, luova tai innos­tunut orga­ni­saa­tion jäsen. Myös kodeissa ja perheissä empa­tialla on valtava merkitys. Miten mennä eteen­päin poik­keus­o­loissa? Ihmisen pelko sairas­tu­mista, kuolemaa tai työpaikan menet­tä­mistä kohtaan on aitoa. Pelkäämme myös kunnian menet­tä­mistä, louka­tuksi tule­mista tai asemamme menet­tä­mistä meille tärkeässä yhtei­sössä. Ihmisen ympä­rillä oleva empatia määrittää hänen keskeisen turval­li­suuden tunteensa ja tuo paljon onnel­li­suutta elämään. Ihminen, joka kokee ympä­ris­tös­tään hyväk­syntää ja ymmär­rystä, on tuot­te­lias.

Meistä jokainen on oman histo­riansa tuotos. Meidän minäämme ohjaavat eetti­syys, arvot, kasvatus, koulutus, lapsuus ja työpaikan yritys­kult­tuuri. Ihminen hakee helposti nopeita voit­toja itsel­leen esimer­kiksi päih­teistä, liial­li­sesta syömi­sestä, väki­val­ta­viih­teestä tai jänni­tyksen koke­mi­sesta, vaik­kapa uhka­pe­leistä. Empa­tialla voimme ohjata toinen tois­tamme kestä­vään elämään, ja pitkällä aika­jän­teellä onnel­lista elämää tuovien asioiden äärelle. Ilah­dut­tavan monet ovat löytä­neet elämää kanta­viksi voimiksi liikunnan, terveel­lisen ruoka­va­lion, ystä­vyys­suh­teiden vaali­misen sekä sellaisen työn, jossa voi toteuttaa itseään. Ihmisen pitää saada toteuttaa itseään myös työs­sään. Silloin hän on onnel­linen, eikä koe työtään raskaaksi raata­mi­seksi. Työn­te­kijä kaipaa myös katkoja ja vaih­telua — nekin tuovat tehok­kuutta.

Empatia pitää ensin kohdistaa itseensä. Hyväksyn itseni sellai­sena kuin olen. Olen armol­linen itsel­leni, kehol­leni ja luon­teel­leni. Hyväksyn ja ymmärrän omat vahvuu­teni ja lahjak­kuu­teni. Olen tietoinen, ettei somessa olevat kauniit menes­tystä huokuvat kuvat kerro henki­löiden todel­lista onnel­li­suutta tai elämän­ti­lan­netta. Empa­tian avulla voin aidosti huomata ja kysellä ympä­ris­töltä omat heik­kou­teni ja asiat, joita en ymmärrä. Empatia ei anna oman egon ja hyvyyden nousta nöyryyden ja kehit­ty­misen edelle. Olipa asema mikä tahansa, ihmisen kannattaa pyrkiä kehit­ty­mään. Meille monelle on erit­täin vaikeaa olla aidosti kiin­nos­tunut itsensä kehit­tä­mi­sestä, mutta se on avain todel­li­seen ammat­ti­lai­suu­teen ja sydä­mel­tään suureen ihmi­seen. Empatia, joka kohdentuu itsensä hyväk­sy­mi­seen, antaa ihmisen olla onnel­linen ja tyyty­väinen päivit­täin. Kaikissa kohtaa­mi­sissa ensin kohtaamme toisemme tunne­ta­solla. Tämä ohjaa myöhemmin päätök­siämme. Empatia ajaa ihmistä posi­tii­vista kautta paran­ta­maan suori­tuk­siaan ja jaka­maan osaa­mis­taan.

Orga­ni­saa­tioiden johta­jien tehtä­vänä on auttaa oma orga­ni­saa­tionsa menes­ty­mään ja luoda kaikille orga­ni­saa­tiossa menes­ty­misen olosuh­teet. Johta­minen on palve­lu­teh­tävä, jossa menestys mita­taan alaisten onnis­tu­mi­sella ja tyyty­väi­syy­dellä. Tätä kautta rakentuu myös tekniset inno­vaa­tiot, asia­kas­tyy­ty­väi­syys sekä talou­del­liset ja yhteis­kun­nal­liset tulokset. Mikäli johtaja ei anna mahdol­lisen menes­tyksen ”nousta päähän”, vaan kykenee avoi­mesti kuun­te­le­maan hyvin herkällä korvalla ympä­ris­töään, hän saavuttaa orga­ni­saa­tion ja tiimi­läisten kunnioi­tuksen. Tämän syvän nöyryyden kautta tulevan inhi­mil­li­syyden päälle on hyvä alkaa rakentaa subs­tans­sio­saa­mista, innos­tusta, moti­vaa­tiota ja sitou­tu­mista.

”Kun ihmiset kokevat arvos­tusta ja aitoa hyväk­syntää juuri sellai­sina kuin ovat,

syntyy voimakas halu auttaa myös omaa tiimiä ja lähi­joh­tajaa hyviin tulok­siin

teke­mällä oma osuu­tensa suurella into­hi­molla päivit­täin.”

Mitä paremmin johtaja kykenee empa­tian kautta ymmär­tä­mään itsensä, omat vahvuu­tensa ja heik­kou­tensa, sitä paremmin hän menestyy. Mitä nöyrem­mällä asen­teella ja kiin­nos­tu­neem­pana hän kyselee kehi­tys­mah­dol­li­suuk­siaan, sitä paremmin hän menestyy jatkossa. Aito henki­lö­koh­tainen nöyryys — kuinka vaikeaa se onkaan.

Orga­ni­saa­tion ylimmän tason keskus­te­lu­kult­tuuri määrittää menes­tyksen pitkällä aika­vä­lillä. Tule­vatko heikot signaalit henki­lös­töltä ja asiak­kailta aitoon käsit­te­lyyn? Onko johto aidosti kiin­nos­tunut loppua­siak­kaan todel­li­sesta tyyty­väi­syy­destä ja menes­tyk­sestä? Raken­taako johto tiimien kautta asiak­kaiden tyyty­väi­syyden myös niille tarpeille, joita asiakas ei vielä ole tunnis­tanut? Kokeeko jokainen asiakas ja orga­ni­saa­tion jäsen syvää ymmär­rystä ja inhi­mil­li­syyttä päivit­täin? Hyväk­sym­mekö myös sen, että itse kullakin on oma tempe­ra­ment­tinsa ja omin­ta­keinen tapansa viestiä ympä­ris­töön?

Tärkein tehtävä on ymmärtää ihmisten aito erilai­suus. Johdon tehtävä on luoda jokai­selle sellainen työym­pä­ristö, että jokainen yksilö voi omassa ympä­ris­tös­sään menestyä ja antaa inhi­mil­li­sesti kaik­kensa työpai­kalla. Sorrumme helposti arvos­te­le­maan taka­na­päin työn­te­ki­jöitä tai esimiehiä. Työn­te­kijät kaipaavat myös fasi­li­tointia, mana­gee­rausta ja jämäk­kyyttä. Empatia parantaa näitä kaikkia, kun ne vies­ti­tään inhi­mil­li­sesti. Vahvat egot, itsek­kyys, ylpeys ja oman oikeassa olon ansa ajavat johdon siihen tilaan, että ympä­riltä olevat aidot kommentit ja spar­raus loppuvat.

Johtajan tulisi olla paljon kiin­nos­tu­neempi niistä kommen­teista, jotka eivät tue hänen näke­myk­siään, kuin niistä, joilla tuetaan johtajan pulleaksi käynyttä vallan tunnetta. Ensin loppuu aito keskus­telu ja sen jälkeen lahjak­kuudet jättävät yrityksen. Siinä vaiheessa, kun johdon ympä­rillä on vain jees, jees ‑henki­löstö, aletaan etsiä yrityksen heik­koihin tulok­siin syytä asiak­kaista, suhdan­teesta, koro­nasta tai jostain muusta ulko­puo­li­sesta. Edellä mainit­tuun ”tappio­kier­tee­seen” ei jouduta, mikäli orga­ni­saa­tiota johde­taan empa­tialla ja inhi­mil­li­syy­dellä. Organ­si­aa­tiossa ei tuol­loin ole hierar­kioita eikä posi­tioita, vaan yhteiset tavoit­teet, merki­tykset, ilo ja tiimien teke­misen ilo. Hyvää orga­ni­saa­tio­kult­tuuria kuvaa moniar­voi­suus, erilaiset ihmiset ja avoin keskus­telu, mutta yhteiset tavoit­teet.

Tuletko kans­sani mukaan?

Lähde­tään raken­ta­maan kaikki orga­ni­saa­tiot asiak­kaan menes­tyksen ja tarpeiden ympä­rille — syvällä luot­ta­muk­sella ja asia­kas­ym­mär­ryk­sellä. Aloi­te­taan oman minämme pysyvä kehit­tä­minen kiin­nos­tu­malla, miten minut koetaan ja missä voisin kehittyä. Empa­tian avulla johde­taan toinen toisemme hyvään elämään ja ener­gi­seen, vastuuta kanta­vaan työn­te­koon. Näke­my­serot ja konfliktit voidaan hoitaa päivit­täin. Orga­ni­saa­tiot pyrkivät huip­pu­tason johta­mi­seen. Empatia ja inhi­mil­li­syys eivät pois­sulje määrä­tie­toista teke­mistä ja tavoit­teiden aset­ta­mista. Sen avulla voidaan jokai­selle henki­lölle hakea se positio, jossa tämä viihtyy ja antaa parasta itses­tään.

Sinun ja minun tulee kysee­na­laistaa oma minä­ku­vamme aivan reilusti. Oikeasti emme tarkal­leen tiedä, miten me yhtei­sössä toimimme, vaikka olemme käyneet useissa luon­ne­tes­teissä. Uskon, että ne orga­ni­saa­tiot, jotka uskal­tavat avata tämän ”Pandoran lippaan”, saavat pysyvän vahvan menes­tyksen. Johta­jien nöyryys, virheiden tunnus­ta­minen, syvä inhi­mil­li­syys ja oman väen hyvä kohtelu sekä aito arvostus avaavat tien menes­tyk­seen. Kun käve­lemme tilan­tei­siin tunnus­ta­malla sen, mitä emme ymmärrä ja kysy­mällä päivit­täin aidosti ympä­riltä, miten muut ajat­te­levat, muuttuu koko orga­ni­saatio keskus­te­le­vaksi. Silloin raken­tava keskus­telu tuntuu posi­tii­vi­selta yhteisen hyvän etsi­mi­seltä. ”Jos johtaisit minua näin, niin saisin paljon enemmän aikaan…”

Suomi nousee kriisin jälkei­sestä ajasta kovalla työn­teolla, sosi­aa­li­tu­kien oikealla kohden­ta­mi­sella sekä empa­tian ja inhi­mil­li­syyden luomilla vahvoilla yrityk­sillä. Hyvin­voivat, onnel­liset ihmiset ovat ahkeria ja elämäänsä tyyty­väisiä. Talou­del­liset tulokset tulevat kuin itses­tään työn tulok­sena. Jaetaan ne oikeu­den­mu­kai­sesti teki­jöiden kesken. Yhteis­kunnan kaikki jako­vara luodaan yrityk­sissä. Nyt on niiden aika. Empaat­tinen ja voimaan­tunut ihminen ei väsy, vaan nauttii elämästä ja jokai­sesta päivästä. Empa­tialla luodaan onnel­li­suutta, joka on menes­tyksen kulma­kivi.

Asko Mylly­mäki
halli­tuksen jäsen
Tulevaisuuden Kasvupolut Oy

Lataa Kasvupolkujen maksut­tomat pikaop­paat oman yrityksesi kehit­tä­mi­seksi »>

Lupaus sinulle

Yhteistyö kanssamme tuo sinulle välittömiä tuloksia. Vuonna 2017 yli 80% valmennettavista yrityksistä paransi kannattavuuttaan sekä nosti liikevaihtoaan. Jopa yli 50% valmennettavista asiakasyrityksistä ylitti valmennusohjelman avulla asetetut kasvun tavoitteet.

Tarjoukset ja tiedustelut

Myynti:
p. 09 6899 9909

Käyntiosoite:
Vihikari 10
Technopolis
90440 KEMPELE

Tietosuojaseloste